Johannes10

»Joka ei käytä lammastarhan ovea, vaan kiipeää sinne muurin yli, on varas.

Paimen kulkee ovesta.

Portinvartija päästää hänet sisään, ja kun lampaat kuulevat hänen äänensä, ne tulevat hänen luokseen. Paimen kutsuu nimeltä omia lampaitaan ja vie ne ulos.

Hän kulkee niiden edellä, ja ne seuraavat perässä, koska tuntevat hänen äänensä.

Eivät ne lähde vierasta seuraamaan, vaan juoksevat pois, jos kutsujan ääni on outo.»

Ne, jotka kuulivat Jeesuksen käyttävän tätä vertausta, eivät ymmärtäneet, mitä hän sillä tarkoitti.

Sen vuoksi hänen oli selitettävä: »Minä olen lammastarhan ovi», hän sanoi.

»Kaikki ne, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat olleet varkaita ja ryöstäjiä. Mutta oikeat lampaat eivät ole kuunnelleet heidän houkutuksiaan.

Minä olen ovi. Ne lampaat, jotka tulevat sisään ovesta, pelastuvat. Ne saavat kulkea sisään ja ulos ja syödä vihreillä laitumilla.

Varas tulee varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan ikuisesti kestävän, rikkaan elämän.

Minä olen hyvä paimen, ja minä annan henkeni lampaiden puolesta.

Palkkapaimen saattaa juosta pakoon nähdessään suden tulevan. Lampaat hän jättää suden suuhun – eiväthän ne ole hänen omiaan eikä hän oikea paimen. Näin susi pääsee hajottamaan lauman.

Mies lähtee pakoon, koska hän tekee työnsä vain palkan toivossa eikä häntä kiinnosta se, mikä on parasta lampaille.

Mutta minä olen hyvä paimen. Tunnen omat lampaani ja ne tuntevat minut,

aivan niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Ja minä annan henkeni lampaiden puolesta.

Muitakin lampaita minulla on – toisessa laumassa. Myös niiden kulkua minun tulee johtaa. Nekin kuulevat ääneni, ja on yksi lauma ja yksi paimen.

Isä rakastaa minua, sillä minä annan henkeni – ja saan sen jälleen takaisin.

Kukaan ei voisi surmata minua, ellen antaisi henkeäni vapaaehtoisesti. Onhan minulla oikeus ja valta antaa se milloin tahdon ja ottaa se taas milloin tahdon. Tämän oikeuden on Isä minulle antanut.»

Kun Jeesus puhui näin, kansanjohtajien mielipiteet hajaantuivat.

Toiset sanoivat: »Hän on joko pahan hengen riivaama tai mielenvikainen. Ei häntä kannata kuunnella.»

Toiset taas sanoivat: »Ei hän puhu kuin pahan hengen vallassa oleva ihminen. Kykeneekö paha henki antamaan sokeille näön?»

Oli talvi ja Jerusalemissa vietettiin temppelin vihkimisen muistojuhlaa.

Jeesus oli temppelissä, ja hän oli juuri menossa sen osan läpi, jota kutsuttiin Salomon pylväiköksi.

Juutalaisten johtomiehet piirittivät hänet ja kysyivät: »Kuinka kauan aiot pitää meitä jännityksessä? Jos olet Messias, niin sano se suoraan.»

»Olenhan sen jo sanonut , mutta te ette näytä sitä uskovan», Jeesus vastasi. »Puolestani puhuvat ne ihmeet, joita teen Isäni nimissä.

Te ette usko minua sen vuoksi, ettette kuulu laumaani.

Minun lampaani tuntevat minun ääneni, minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.

Annan omilleni ikuisen elämän, eivätkä he joudu hukkaan. Missään tapauksessa ei kukaan pysty ryöstämään heitä Isältä eikä minulta, sillä Isä on antanut heidät minulle, ja hän on kaikkia muita voimakkaampi.

Minä ja Isä olemme yhtä.»

Silloin juutalaisten johtomiehet sieppasivat taas kiviä maasta surmatakseen Jeesuksen.

Hän sanoi: »Jumalan tahdosta olen tehnyt monta hyvää tekoa ja auttanut ihmisiä. Mikä niistä on se, jonka vuoksi tahdotte minut kivittää?»

He vastasivat: »Ei sinua kukaan hyvistä teoista kivitä, vaan jumalanpilkasta. Sinä, tavallinen ihminen, olet julistanut itsesi Jumalaksi!»

»Mutta teidän oma lakinnehan sanoo, että ihmiset ovat jumalia», Jeesus vastasi.

»Raamattu, joka ei valehtele, nimittää jumaliksi niitä, jotka saivat sanan Jumalalta.

Onko teistä Jumalan pilkkaamista, jos se pyhä, jonka Isä on lähettänyt maailmaan, sanoo: ’Minä olen Jumalan Poika’?

Ei teidän tarvitse uskoa minua, ellen tee Jumalan ihmeitä.

Mutta jos niitä teen, uskokaa niitä, ellette usko minua. Silloin tulette vakuuttuneiksi siitä, että Isä elää minussa ja minä hänessä.»

Taas kansanjohtajat olivat ottamaisillaan hänet kiinni. Mutta Jeesus lähti pois heidän ulottuviltaan

ja meni Jordanin yli lähelle sitä paikkaa, jossa Johannes aloitti kastetoimituksensa.

Monia ihmisiä tuli hänen perässään. »Johannes ei tehnyt ihmeitä», he sanoivat toinen toisilleen, »mutta kaikki, mitä hän ennusti tästä miehestä, on käynyt toteen.»

Monet päättelivätkin, että Jeesuksen oli siis oltava Messias.