Filippiläisille2

Rohkaisevatko kristityt siellä toinen toistaan? Rakastetaanko minua niin paljon, että minua halutaan auttaa? Tajuatteko, mitä merkitsee, että olemme veljiä Kristuksessa ja että meissä on sama Henki? Oletteko lämminsydämisiä lähimmäisiä?

Antakaa minulle se ilo, että rakastatte toisianne, olette sydämenne pohjia myöten yksimielisiä ja teette yhdessä työtä saman päämäärän saavuttamiseksi.

Alkää olko itsekeskeisiä ihmissuosion tavoittelijoita. Olkaa sen sijaan nöyriä ja pitäkää toista itseänne parempana.

Älkää huolehtiko vain omista asioistanne, vaan olkaa kiinnostuneita myös toisista.

Teillä tulisi olla samanlainen asenne kuin Jeesuksella Kristuksella.

Vaikka hän oli Jumala, hän ei vaatinut omia oikeuksiaan, jotka olisivat hänelle kuuluneet.

Sen sijaan hän luopui suuresta voimastaan ja kunniastaan ja tuli ihmiseksi , kaikkien palvelijaksi.

Vielä enemmänkin hän nöyryytti itseään: hän kuoli ristillä kuin rikollinen.

Sen tähden Jumala nosti hänet taivaan kunniaan ja antoi hänelle nimen, joka on kaikkia muita nimiä suurempi.

Jeesuksen edessä on jokaisen sekä taivaassa että maan päällä ja sen alla olevan polvistuttava

ja tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.

Rakkaat ystävät, kun olin siellä luonanne, te noudatitte aina tarkasti ohjeitani. Nyt kun olen sieltä poissa, teidän on entistäkin tarkemmin pidettävä huolta siitä, että teette niitä hyviä tekoja, jotka ovat pelastuksen seurauksena. Totelkaa Jumalaa häntä syvästi kunnioittaen ja sanoutukaa irti kaikesta, mikä on hänen tahtonsa vastaista.

Jumalahan antaa teille halun totella häntä ja toteuttaa hänen tahtoaan maailmassa.

Toimittakaa kaikki tehtävänne mukisematta ja vastaan panematta,

niin ettei teitä voida moittia mistään. Koska olette Jumalan lapsia, eläkää puhtaina ja moitteettomina tässä pimeässä maailmassa, jonka ihmiset ovat kieroja ja kovia. Loistakaa heidän keskellään kuin taivaan tähdet,

kun tarjoatte heille elämän sanomaa. Kuinka iloinen saankaan olla sitten Kristuksen saapuessa siitä, että työni teidän keskuudessanne kantoi niin kauniin sadon!

Jos minun on uhrattava henkeni pyrkiessäni vahvistamaan teidän uskoanne, olen kuitenkin iloinen.

Myös te saatte olla iloisia siitä, että minulla on etuoikeus kuolla teidän tähtenne.

Jos Herra tahtoo, lähetän pian Timoteuksen katsomaan teitä. Palattuaan hän voi sitten tuoda minulle rohkaisuksi teidän kuulumisenne.

Kukaan ei kanna teistä vastuuta sillä tavoin kuin Timoteus.

Kaikki muut huolehtivat enemmän omista asioistaan kuin Kristuksen työstä.

Mutta Timoteuksen te tunnette! Hän on ollut minulle kuin oma poika auttaessaan minua hyvän uutisen eteenpäin viemisessä.

Toivon, että voin lähettää hänet luoksenne heti, kun saan tietää miten minun käy.

Uskon Herran järjestävän niin, että pian itsekin pääsen katsomaan teitä.

Ennen sitä minun on kuitenkin lähetettävä Epafroditus takaisin teidän luoksenne. Lähetitte hänet tänne, kun minä olin avun tarpeessa, ja hän ja minä olemmekin olleet kuin veljekset. Yhdessä olemme tehneet työtä ja taistelleet rinta rinnan.

Lähetän nyt hänet takaisin kotiin, sillä hänen on ollut ikävä teitä kaikkia, ja hän on ollut levoton siksi, että saitte kuulla hänen sairaudestaan.

Ja sairas hän todella olikin – kuoleman kielissä. Mutta Jumala armahti häntä ja myös minua, kun ei antanut minulle sellaista surua muiden huolteni lisäksi.

Niinpä lähetän hänet erityisen mielelläni takaisin luoksenne, sillä tiedän, kuinka kiitollisia te olette nähdessänne hänet. Se tekee minutkin iloiseksi ja keventää huolteni painoa.

Ottakaa lämpimästi vastaan tämä Jumalan lapsi ja osoittakaa hänelle arvonantoa,

sillä hän vaaransi henkensä Kristuksen työn tähden ja oli lähellä kuolemaa yrittäessään auttaa minua siinä missä te ette välimatkan takia voineet.