Profeetta Jesajan kirjassa Jumala ilmoitti, että ensin tulisi erikoislähetti valmistamaan maailmaa Jeesuksen tuloon:
»Tuo lähetti asuu karussa autiomaassa ja julistaa, että jokaisen on valmistauduttava Herran saapumiseen .»
Tämä lähetti oli Johannes Kastaja. Hän eli autiomaassa ja julisti: »Luopukaa synnistä ja ottakaa kaste, niin Jumala antaa teille synnit anteeksi .»
Ihmisiä tuli Jerusalemista ja kaikkialta sen ympäristöstä Juudean autiomaahan Johannesta katsomaan ja kuulemaan. Kun he olivat tunnustaneet syntinsä, Johannes kastoi heidät Jordanissa.
Johanneksen vaatteet olivat kamelinkarvasta kudotut ja hänellä oli nahkavyö vyötäisillään. Ruuakseen hän söi heinäsirkkoja ja hunajaa.
Tässä on esimerkki hänen julistustavastaan: »Pian tulee toinen, minua paljon suurempi – minusta ei ole edes hänen orjakseen .
Sinä hetkenä, jona Jeesus nousi vedestä, Johannes näki taivaan avoimena ja Pyhän Hengen laskeutuvan Jeesuksen ylle kuin kyyhkynen.
Siellä hän oli neljäkymmentä vuorokautta yksin – vain autiomaan eläimet seuranaan. Tuona aikana saatana yritti saada hänet lankeamaan syntiin. Myöhemmin tuli enkeleitä palvelemaan häntä.
Vähän tämän jälkeen, kun kuningas Herodes oli jo vangituttanut Johanneksen, Jeesus meni Galileaan julistamaan Jumalan ilosanomaa:
»Lopultakin aika on tullut! Jumalan valtakunta on lähellä. Jättäkää syntinen elämänne ja uskokaa tämä ilosanoma.»
Kun Jeesus eräänä päivänä käveli Galilean järven rannalla, hän näki kaksi ammattikalastajaa, Simonin ja tämän veljen Andreaan, verkkoineen kalastuspuuhissa.
Vähän etäämmällä Jeesus näki Sebedeuksen pojat Jaakobin ja Johanneksen veneessä paikkaamassa verkkoja.
Hän kutsui heitäkin. Miehet nousivat heti maihin. Heidän isänsä Sebedeus ja tämän palkkaamat kalastajat jäivät veneeseen.
Jeesus ja hänen seuralaisensa saapuivat sitten Kapernaumin kaupunkiin. Juutalaisten pyhäpäivänä, sapattina, he menivät synagogaan jumalanpalvelukseen, ja Jeesus saarnasi siellä.
Seurakunta hämmästeli hänen saarnaansa, koska hän puhui kuin asiantuntija yrittämättä todistella väitteitään toisilta lainaamillaan ajatuksilla. Tällaista ei ollut totuttu kuulemaan.
»Mitä sinä meitä häiritset, Nasaretin Jeesus – oletko tullut tuhoamaan meidät? Kyllä minä sinut tunnen – sinä olet Jumalan pyhä Poika!»
Katselijat, jotka olivat seisseet hämmästyksestä mykkinä, alkoivat kysellä: »Mikä uusi uskonto tämä oikein on? Pahat hengetkin tottelevat hänen käskyjään!»
Jeesus meni sairasvuoteen luo, ja kun hän tarttui potilaan käteen ja auttoi hänet istumaan, kuume yhtäkkiä hävisi. Sairas nousi vuoteesta ja alkoi valmistaa miehille syötävää.
Auringonlaskun jälkeen koko piha oli täynnä sairaita ja demonien vallassa olevia ihmisiä, joita tuotiin sinne Jeesuksen parannettavaksi.
Jeesus paransi tuona iltana paljon sairaita ja vapautti monia demonien vallasta. Mutta hän kielsi demoneja puhumasta, koska ne tiesivät, kuka hän oli.
Seuraavana aamuna Jeesus oli ylhäällä jo ennen auringonnousua; hän meni syrjäiseen paikkaan rukoilemaan yksin.
Jeesus vastasi: »Meidän täytyy jatkaa matkaamme muihin kaupunkeihin. Haluan puhua niissäkin, sillä sen vuoksi olen tullut.»
Kerran eräs lepratautinen mies polvistui Jeesuksen eteen ja kerjäsi Jeesusta parantamaan hänet. »Jos tahdot, sinä voit tehdä minut terveeksi», hän sanoi.
»Mene heti juutalaisen papin luo ja anna hänen tarkastaa itsesi. Älä pysähdy matkalla puhumaan kenenkään kanssa. Ota mukaasi Mooseksen määräämä uhrilahja, joka annetaan leprasta parannuttaessa. Näin kaikki saavat todisteen siitä, että olet parantunut.»
Mies lähti ja alkoi heti kertoa kaikille ihmeellisestä parantumisestaan. Sen seurauksena Jeesuksen ympärillä oli pian sellainen joukko ihmisiä, ettei hän voinut enää mennä julkisesti kaupunkeihin, vaan hänen oli pysyteltävä asumattomilla seuduilla. Mutta sinnekin tuli kaikkialta ihmisiä hänen luokseen.