Kun Jeesus sinä päivänä oli lähdössä temppelistä, yksi hänen oppilaansa sanoi: »Katso, opettaja, miten jyhkeät kivet ja valtavat rakennukset.»
Kun Jeesus istui Öljymäen rinteellä Jerusalemia vastapäätä, Pietari, Jaakob, Johannes ja Andreas tulivat muiden luota kysymään häneltä:
Ilmaantuu nimittäin useita sellaisia ihmisiä, jotka julistavat olevansa teidän vapahtajianne ja jotka johtavat monia eksyksiin.
Kansat ja valtakunnat julistavat sodan toisiaan vastaan, ja monissa maissa on maanjäristyksiä ja nälänhätää. Nämä ovat vasta tulossa olevan ahdistuksen esimakua.
Mutta kun tällaista alkaa tapahtua, olkaa varuillanne, sillä olette suuressa vaarassa. Teidät vedetään oikeuteen, teitä lyödään synagogissa, ja teitä syytetään maaherrojen ja kuninkaiden edessä minun seuraamisestani. Silloin teillä on tilaisuus kertoa heille minusta.
Mutta kun teidät on pidätetty ja seisotte kuulusteltavina, älkää huolehtiko siitä, miten puolustaudutte. Sanokaa vain se, mitä Jumala antaa teille sanottavaksi. Silloin ette puhu te, vaan Pyhä Henki.
Kaikki vihaavat teitä, koska olette minun omiani. Mutta ne, jotka kestävät loppuun asti kieltämättä minua, pelastuvat.
Kun näette ’kauhistuksen’ olevan siellä, missä sen ei pitäisi olla – temppelissä – paetkaa Juudean vuorille, jos voitte. Kiirehtikää!
Nuo päivät ovat sellaisia kauhun päiviä, ettei vastaavaa ole koettu Jumalan luomistyön alkamisesta saakka eikä enää tulla kokemaan.
Ellei Herra lyhentäisi tuota aikaa, ei yksikään ihminen maailmassa pelastuisi. Mutta valitsemiensa ihmisten tähden hän rajoittaa noiden päivien määrää.
Monet valevapahtajat ja väärät profeetat tekevät silloin ihmeitä ja pettävät, jos mahdollista, jopa Jumalan omatkin .
Silloin koko ihmiskunta näkee minun, joka olen lähetetty taivaasta , tulevan pilvissä voimassani ja kunniassani.
Lähetän myös enkelini kokoamaan yhteen valitsemani ihmiset kaikkialta maailmasta – maan ja taivaan ääristä.
Mitä viikunapuu meille opettaa? Kun sen silmut alkavat puhjeta ja lehdet työntyä esiin, te tiedätte, että kevät on tullut.
Ja kun te näette kaiken kuvaamani tapahtuvan, voitte olla varmat, että paluuni on hyvin lähellä – minä olen silloin jo ovella.
Kuitenkaan ei kukaan – eivät edes taivaan enkelit enkä minä itsekään , – tiedä sitä päivää tai tuntia, jolloin tämä tapahtuu; vain Isä sen tietää.
Minun takaisintuloni on verrattavissa ulkomaille matkustaneen miehen kotiinpaluuseen. Hän selitti työntekijöilleen, mitä heidän tehtäviinsä kuuluisi hänen poissaollessaan, ja ovenvartijan hän käski olla valmiina, tulipa hän milloin tahansa.
Odottakaa minua joka hetki, sillä ette tiedä milloin minä tulen – illalla, keskiyöllä, aamuvarhaisella vai päivänkoitteessa.