Matteus15

Jerusalemista tuli fariseuksia ja muita juutalaisten johtomiehiä keskustelemaan Jeesuksen kanssa.

He tiukkasivat: »Miksi sinun oppilaasi eivät noudata vanhaa juutalaisten perinnäissääntöä? Hehän eivät pese käsiään, ennen kuin rupeavat syömään.»

Jeesus vastasi: »Miksi teidän sääntönne sitten rikkovat Jumalan selviä käskyjä?

Jumala on esimerkiksi käskenyt: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi! Sen, joka pilkkaa vanhempiaan, on kuoltava.’

Te sen sijaan sanotte: ’Vaikka vanhempasi eläisivät puutteessa, voit antaa heille kuuluvan avustuksen temppelille.’ Olette omatekoisella säännöllänne mitätöineet Jumalan käskyn kunnioittaa vanhempia ja huolehtia heistä.

Tekopyhät! Jesaja ennusti teistä oikein:

’Tämä kansa sanoo kunnioittavansa minua, mutta sen sydän on minusta kaukana.

Sen jumalanpalvelus on arvotonta, sillä se opettaa Jumalan käskyjen sijasta omia sääntöjään.’»

Jeesus huusi kansanjoukon luokseen ja sanoi: »Kuunnelkaa ja yrittäkää ymmärtää, mitä tarkoitan:

Ette te tule epäpyhiksi mistään ruuista! Teidän puheenne ja ajatuksenne teidät saastuttavat.»

Oppilaat tulivat sanomaan hänelle: »Fariseukset suuttuvat kyllä tuosta väitteestä.»

Jeesus vastasi: »Jokainen kasvi, jota Isäni ei ole istuttanut, on revittävä juurineen maasta.

Älkää siis heistä välittäkö. He ovat itse sokeita sokeiden taluttajia. Molemmat kaatuvat ojaan.»

Pietari pyysi Jeesusta selittämään, mitä hän tarkoitti sillä, ettei mikään ruoka saastuta ihmistä.

Jeesus ihmetteli: »Ettekö käsitä?

Tiedättehän, että ruoka kulkee suolistossa ja poistuu kehosta.

Sen sijaan pahojen sanojen lähteenä on paha sydän. Ne saastuttavat ihmisen.

Pahat ajatukset, murhat, uskottomuus, irralliset sukupuolisuhteet, varkaudet, valehteleminen ja jumalanpilkka saavat alkunsa sydämestä.

Näistä ihminen saastuu. Mutta ette te saastu sisäisesti, vaikka jättäisittekin kätenne pesemättä ennen ateriaa.»

Jeesus siirtyi siltä seudulta Tyyron ja Siidonin alueelle.

Eräs kanaanilainen nainen, joka asui siellä, tuli pyytämään Jeesukselta: »Auta minua, Herra, Daavidin poika! Tyttäressäni on paha henki, joka vaivaa häntä jatkuvasti.»

Jeesus ei vastannut mitään. Oppilaat kehottivat Jeesusta ajamaan naisen tiehensä. »Hänen kerjäämisensä vaivaa meitä», he valittivat.

Silloin Jeesus sanoi naiselle: »Minut on lähetetty auttamaan juutalaisia, ei pakanoita.»

Mutta nainen tuli hänen eteensä, kumarsi kunnioittavasti ja pyysi taas: »Voi Herra, auta minua!»

Jeesus sanoi: »Ei ole oikein heittää lasten leipää koirille.»

»Mutta koiranpennuillakin on oikeus syödä pöydältä putoavia muruja», nainen väitti.

»Hyvä ystävä, sinulla on luja usko. Saat mitä pyydät», Jeesus vastasi. Naisen tytär tuli samalla hetkellä terveeksi.

Tämän jälkeen Jeesus palasi Genesaretin järven rannalle. Hän kiipesi vuorenrinteelle ja istuutui.

Sankka ihmisjoukko tuli hänen luokseen ja toi mukanaan liikuntakyvyttömiä, sokeita, mykkiä ja muita sairaita ja vammaisia. Jeesus paransi heidät kaikki.

Se oli valtava näytelmä! Mykät pystyivät puhumaan, vammaiset saivat terveet jäsenet, liikuntakyvyttömät kävelivät ja hyppivät ja sokeat katselivat kaikkea suurin silmin! Kansanjoukko ei voinut muuta kuin hämmästellä ja ylistää Israelin Jumalaa.

Jeesus pyysi oppilaansa luokseen ja sanoi heille: »Minun käy näitä ihmisiä sääliksi. He ovat olleet täällä luonani jo kolme päivää eikä heillä ole enää jäljellä mitään syötävää. En haluaisi lähettää heitä kotiin nälkäisinä, hehän nääntyisivät matkalla.»

Oppilaat vastasivat: »Mistä luulet meidän saavan täällä autiomaassa tarpeeksi syötävää tällaiselle joukolle?»

Jeesus kysyi: »Mitä teillä on mukananne?» He vastasivat: »Seitsemän leipää ja muutama pieni kala.»

Silloin Jeesus kehotti kaikkia ihmisiä istumaan maahan.

Hän otti ne seitsemän leipää ja kalat, kiitti niistä Jumalaa ja mursi ne palasiksi. Oppilaat veivät ne kansanjoukoille.

Kaikki söivät itsensä kylläisiksi – neljäntuhannen miehen lisäksi naiset ja lapset. Jälkeenpäin koottiin vielä tähteitä seitsemän täyttä korillista.

Jeesus lähetti sitten ihmiset kotiin ja lähti itse veneellä Magadanin alueelle.