Jeesus lähti Jordanilta täynnä Pyhää Henkeä, ja Henki vei hänet Juudean kuivaan autiomaahan. Siellä saatana kiusasi häntä neljäkymmentä päivää. Hän ei syönyt koko aikana mitään ja hänellä oli kova nälkä.
ja lupasi: »Annan sinulle kaikki nämä maat ja niiden loiston ja rikkaudet, sillä ne ovat minun, ja voin lahjoittaa ne kenelle haluan. Sinun täytyy vain polvistua eteeni ja palvoa minua.»
Sitten saatana vei hänet Jerusalemin temppelin katolle ja sanoi: »Jos olet Jumalan Poika, hyppää alas! Raamattuhan sanoo, että Jumala lähettää enkelinsä varjelemaan sinua, niin ettet murskaudu kivikkoon.»
Jeesus oli Galileaan palatessaan täynnä Pyhän Hengen voimaa. Hän tuli pian koko seudulla kuuluisaksi synagogissa pitämistään puheista, ja kaikki ylistivät häntä.
Tultuaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin hän meni tapansa mukaan juutalaisten pyhäpäivänä synagogaan ja nousi lukemaan Raamattua.
»Herran Henki on ylläni; hän on valinnut minut viemään ilosanomaa köyhille, julistamaan vapautusta vangeille, antamaan sokeille näön, vapauttamaan sorretut ja siunaamaan jokaista, joka tulee hänen luokseen.»
Jeesuksen hyvät sanat ihastuttivat läsnäolijoita ja he kyselivät hämmästyneinä: »Miten hän voi noin puhua? Eikö hän ole Joosefin poika?»
Mutta hän sanoi: »Ehkä tahdotte soveltaa minuun sananlaskua ’Parantaja, paranna itsesi’ ja kysytte, miksi en tee täällä kotikaupungissani samanlaisia ihmeitä kuin Kapernaumissa.
Mutta väitän – ja olen aivan vakavissani – ettei kukaan profeetta ole hyväksytty kotipaikkakunnallaan.
Muistatteko esimerkiksi, kun profeetta Elia teki ihmeen auttaessaan Sarpatin leskeä, joka oli siidonilainen? Monet juutalaiset lesket olisivat silloin tarvinneet apua, sillä kolmeen ja puoleen vuoteen ei ollut satanut yhtään, ja kansa kärsi nälkää. Mutta Eliaa ei lähetetty heidän luokseen.
Tai ajatelkaa profeetta Elisaa, joka paransi syyrialaisen Naemanin eikä niitä monia juutalaisia lepratautisia, jotka myös olisivat tarvinneet apua.»
Kaupunki oli rakennettu vuorelle, ja nyt he alkoivat työntää Jeesusta edellään kohti jyrkänteen reunaa syöstäkseen hänet alas.
Sitten hän palasi Kapernaumiin, erääseen Galilean kaupunkiin, ja saarnasi sen synagogassa joka pyhäpäivä.
Kerran Jeesuksen opettaessa synagogassa eräs riivaajahengen vallassa oleva mies alkoi huutaa hänelle:
»Pois täältä! Meillä ei ole mitään tekemistä sinun kanssasi, Jeesus Nasaretilainen. Olet tullut tuhoamaan meidät. Tiedän kyllä, että olet Jumalan pyhä Poika.»
Jeesus keskeytti hänet jyrkästi. »Ole hiljaa ja lähde tästä miehestä», hän käski demonia. Väkijoukon silmien edessä henki kaatoi miehen lattialle ja lähti sitten hänestä vahingoittamatta häntä enempää.
Lähdettyään sinä päivänä synagogasta Jeesus meni Simonin kotiin. Tämän anoppi oli hyvin sairaana kovassa kuumeessa. »Etkö voisi parantaa häntä!» kaikki pyysivät.
Jeesus seisoi sairaan vuoteen vieressä ja käski kuumetta lähtemään. Heti naisen ruumiinlämpö laski normaaliksi, ja hän nousi vuoteesta ja valmisti heille aterian .
Illalla auringon laskettua kaikki kyläläiset toivat sairaat omaisensa Jeesuksen luo. Kun hän kosketti sairaita, he kaikki paranivat.
Jotkut olivat pahojen henkien vallassa, ja Jeesuksen käskystä demonit lähtivät heistä huutaen: »Sinä olet Jumalan Poika!» Mutta koska ne tiesivät, että hän oli Kristus, hän käski niiden olla hiljaa.
Aikaisin seuraavana aamuna hän lähti asumattomaan paikkaan. Kansa etsi häntä joka puolelta, ja löydettyään hänet lopulta ihmiset pyysivät, ettei hän lähtisi Kapernaumista mihinkään.
Mutta hän vastasi: »Minun on vietävä muuallekin hyvä uutinen Jumalan valtakunnasta, sillä sitä varten minut on lähetetty.»