Luukas21

Seisoessaan temppelissä Jeesus näki rikkaiden heittävän lahjojaan kolehtiarkkuun.

Sitten köyhä leski pudotti siihen kaksi pikkukolikkoa.

Jeesus sanoi: »Itse asiassa tämä leski antoi enemmän kuin kaikki muut yhteensä.

Toiset antoivat sellaista, mitä eivät itse tarvinneet, mutta hän antoi kaiken, mitä hänellä oli.»

Jotkut oppilaista ihastelivat temppelin kauniita rakennuskiviä ja sinne tuotuja lahjoja.

Mutta Jeesus sanoi: »Tulee aika, jolloin kaikki, mitä te nyt ihailette, on soraläjänä.»

»Milloin niin käy, opettaja?» he kysyivät. »Tapahtuuko se ilman ennakkovaroitusta?»

Jeesus vastasi: »Älkää antako johtaa itseänne harhaan. Moni väittää olevansa Messias ja sanoo, että se aika on tullut. Älkää uskoko heitä!

Kun kuulette sodista ja kapinoista, älkää joutuko pakokauhun valtaan. Sotien täytyy tulla, mutta ne eivät merkitse välitöntä loppua.

Kansat ja valtiot hyökkäävät toisiaan vastaan.

Tulee suuria maanjäristyksiä, kulkutaudit leviävät, monissa maissa on nälänhätää, ja taivaalla on pelottavia ilmiöitä.

Ennen tätä kaikkea on erityinen vainon aika. Teitä viedään minun takiani synagogiin ja vankiloihin, kuninkaiden ja maaherrojen eteen.

Tästä on se hyöty, että saatte tilaisuuden todistaa minusta.

Älkää edeltäpäin huolehtiko, miten vastaatte syytöksiin.

Annan teille oikeat sanat ja viisauden, jonka edessä vastustajanne ovat sanattomia.

Jopa omat vanhempanne, veljenne, sukulaisenne ja ystävänne voivat ilmiantaa teidät. Muutamia teistä myös surmataan.

Kaikki vihaavat teitä, koska olette minun omiani.

Mutta teiltä ei katoa hiuskarvakaan,

ja kun pysytte lujina, voitatte ikuisen elämän.

Kun näette sotajoukot Jerusalemin ympärillä, tiedätte, että sen tuhon hetki on tullut.

Juudean asukkaiden on silloin lähdettävä kiireesti vuorille ja jerusalemilaisten yritettävä päästä pakoon; maalle lähteneiden ei kannata palata kaupunkiin.

Ne ovat Jumalan tuomion päiviä , jolloin vanhat profeettojen kirjoitukset toteutuvat.

Voi odottavia äitejä ja niitä, joilla on pieniä lapsia! Tämä maa on kovassa ahdingossa ja tätä kansaa vihataan.

Ihmisiä tapetaan raa’asti ja viedään suurin joukoin vankeuteen ja maanpakoon kaikkiin maailman maihin. Pakanat pitävät Jerusalemia hallussaan, kunnes heidän aikansa päättyy Jumalan säätämällä hetkellä.

Myös auringossa, kuussa ja tähdissä on varoittavia merkkejä. Meret pauhaavat ja kansat ovat hämmentyneitä ja epätoivoisia.

Monien ihmisten rohkeus pettää, kun he tajuavat maapallon kauhean kohtalon; avaruuden tasapaino nimittäin järkkyy.

Silloin ihmiset näkevät minun tulevan pilvissä täynnä suurta kirkkautta ja voimaa.

Kun nämä kaikki alkavat toteutua, pysykää rohkeina ja katsokaa ylös: pelastumisenne on lähellä.»

Jeesus kertoi heille esimerkin: »Katsokaa viikunapuuta ja kaikkia muitakin puita.

Kun lehdet puhkeavat, teille ei tarvitse sanoa, että pian tulee kesä.

Kun tapahtumat, joita olen kuvaillut, alkavat vyöryä, voitte samalla tavoin luottaa siihen, että Jumalan valtakunta on lähellä.

Olkaa varmat siitä, että kun näin tapahtuu, tämän ajan loppu on tullut.

Minun sanani ovat ikuisesti totta, vaikka taivas ja maa lakkaisivat olemasta.

Olkaa valmiina, ettei äkillinen paluuni pääse yllättämään teitä! En tahtoisi nähdä teidän juhlivan ja juopottelevan huolettomina tai elävän kuin muut kaiken maailman murheiden painamina.

Olkaa valppaat ja rukoilkaa, että jos suinkin mahdollista, voisitte ilmestyä eteeni tarvitsematta kokea noita kauhuja.»

Jeesus tuli temppeliin joka päivä opettamaan ihmisiä, ja sankat kuulijajoukot alkoivat kokoontua sinne jo aikaisin aamulla. Yöt Jeesus vietti Öljymäellä.