1 Korinttilaisille12

Väärinkäsitysten välttämiseksi haluaisin nyt kirjoittaa lahjoista, joita Pyhä Henki antaa teille jokaiselle.

Muistatte, miten ennen kristityksi tuloanne kuljitte epäjumalan luota toisen luo, mutta ne eivät kyenneet sanomaan teille sanaakaan.

Nyt tapaatte ihmisiä, jotka väittävät puhuvansa Jumalan Hengen antamia sanoja. Mistä tiedätte, tulevatko heidän sanansa todella Jumalalta? Ratkaisevaa on tämä: kukaan Jumalan Hengen voimalla puhuva ei kiroa Jeesusta, eikä ilman Pyhän Hengen apua kukaan tosissaan sano: »Jeesus on Herra.»

Jumala antaa monenlaisia armolahjoja, mutta niiden kaikkien lähteenä on sama Pyhä Henki.

Jumalaa voidaan palvella eri tavoin, mutta Herra, jota palvelemme, on sama.

Jumala tekee elämässämme työtään monin eri tavoin, mutta kaikissa meissä ja meidän välityksellämme vaikuttaa sama Jumala.

Kun Pyhä Henki antaa Jumalan voiman vaikuttaa meidän välityksellämme, hän tekee sen siksi, että hän haluaa auttaa koko seurakuntaa.

Sama Pyhä Henki antaa jollekin taidon jakaa viisaita neuvoja ja toiselle tiedon siitä, mitä on sanottava.

Joku saa erityisen uskon lahjan, joku toinen voiman parantaa sairaita.

Pyhä Henki antaa jollekin voiman tehdä ihmeitä, jollekin profetoida ja julistaa Jumalan tahtoa. Joku saa kyvyn arvioida, onko Jumalan Pyhä Henki todella tietyn sanoman takana. Joku alkaa puhua kieliä, joita hän ei ennestään osaa. Toisille taas, jotka myöskään eivät osaa noita kieliä, annetaan taito tulkita puhujaa.

Yksi ja sama Pyhä Henki antaa kaikki nämä lahjat. Hän päättää, mitä me kukin saamme.

Meillä on monta ruumiinosaa, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Sama koskee myös Kristuksen ruumista.

Jokainen meistä on jäsen siinä. Toiset meistä ovat juutalaisia, toiset muihin kansoihin kuuluvia, toiset orjia ja toiset vapaita. Pyhä Henki on tehnyt meistä saman ruumiin osia. Samassa Hengessä, joka on annettu meille kaikille, meidät on kastettu Kristuksen ruumiiseen.

Ruumiissahan on monta jäsentä.

Jos jalka sanoisi: »En kuulu ruumiiseen, koska en ole käsi», se olisi kuitenkin ruumiin jäsen.

Miltä tuntuisi, jos korva väittäisi: »En kuulu ruumiiseen, koska en ole silmä.» Luuletteko, että se ei enää sen jälkeen kuuluisi ruumiiseen?

Miten ihminen voisi kuulla, jos hänen koko ruumiinsa olisi pelkkää silmää? Tai jos olisi vain yksi suuri korva, miten ihminen voisi haistella?

Jumala ei luonut meitä sellaisiksi. Hän teki monta ruumiinosaa ja asetti kaikki tarkasti omille paikoilleen.

Omituinenhan ruumiimme olisi, jos siinä olisi vain yksi ruumiinjäsen.

Jumala teki ruumiiseen monta osaa, jotka muodostavat yhden kokonaisuuden.

Silmä ei voi sanoa kädelle: »En tarvitse sinua» eikä pää jaloille: »En tarvitse teitä.»

Kaikkein heikoimmilta ja vähäpätöisimmiltä näyttävät ruumiinosat voivatkin olla hyvin tärkeitä.

Erityisen tarpeellisia ovat jotkut ruumiimme osat, jotka joudumme peittämään tarkkaan muiden näkyvistä.

Toisia meidän ei tarvitse peittää. Jumala on suunnitellut ihmisruumiin siten, että mitättömiltä näyttävät osat saavat erityisen paljon kunniaa ja huolenpitoa osakseen.

Näin jäsenet ovat keskenään tasapainossa ja huolehtivat toisistaan yhtä paljon kuin itsestään.

Jos yksi jäsen kärsii, muutkin kärsivät, ja jos yksi saa osakseen kunniaa, siitä on iloa kaikille.

Ymmärrättehän nyt: te muodostatte kaikki yhdessä Kristuksen ruumiin, ja jokainen teistä on sen erityinen ja välttämätön osa.

Hänen seurakunnassaan eli ruumiissaan on muun muassa apostoleja, profeettoja ja opettajia. On kristittyjä, jotka kykenevät tekemään ihmeitä, parantamaan sairaita tai auttamaan muita. On niitä, jotka johtavat muita tai puhuvat kielillä.

Ovatko kaikki apostoleita? Eivät tietenkään. Ovatko kaikki puhujia tai profeettoja? Eivät. Entä opettajia? Onko kaikilla voima tehdä ihmeitä?

Pystyvätkö kaikki parantamaan sairaita? Antaako Jumala meille kaikille kyvyn puhua kielillä? Osaavatko kaikki selittää noita kieliä?

Eivät suinkaan. Mutta pyrkikää saamaan parhaita näistä lahjoista. Suurinta maailmassa Haluaisin nyt ensin kuitenkin puhua asiasta, joka on kaikkein tärkein.